Ensimmäisenä vastassa on teema nimeltään Folk, joka viittaa kansanperinteeseen ja perinteisiin käsityötekniikoihin, kuten ryijytekniikka, kirjonta ja huovutus, mutta myös tarinoihin, runoihin ja muuhun kansantieteelliseen aineistoon, jotka ovat toimineet suunnittelijoiden taustatyön ja inspraation lähteenä. Sophie Sälekari (yläkuva) on myös ammentanut inspiraationsa kansanperinteestä ja ornamenteista ja luonut niistä oman modernin näkemyksensä mallistoonsa, joka nousi finalistien joukkoon arvostetussa Hyèresin muotikilpailussa Ranskassa viime keväänä. Hän ei suinkaan ole ainoa suomalainen suunnittelija joka on saanut tunnustusta kyseisessä kilpailussa. Elina Laitisen, Siiri Rasakan ja Tiia Sirenin yhteistyön tuloksena syntynyt miesten mallisto voitti Grand Prix palkinnon Hyèresin muotikilpailussa 2012. Tämän kolmikon inspiraatio nousee kansanperinteen ja perinteisten käsityötekniikoiden sekä urbaanin kultturin fuusiosta. Nämä kaksi asukokonaisuutta ovat hyvä esimerkki kansanperinteen nykyaikaisesta tulkinnasta. Perinteisien tekniikoiden ja ennakkoluuloton materiaalien yhdistäminen luovassa suunnitteluprosessissa voi synnyttää jotain täysin uutta.
 |
| Elina Laitinen, Siiri Rasakka, Tiia Siren |
Modernismi on yksi suomalaisen muotoilun peruskivistä ja siitä on kiittäminen Alvar Aallon ja Kaj Frankin ja muiden funktionalistien perintöä, joka on vahvasti läsnä myös nykypäivän muotoilussa ja vaatesuunnittelussa. Käytännöllisyyden ja käyttötarkoituksen korostaminen, yksinkertainen muotokieli ja laadukkaat materiaalit ovat monen suunnittelijan työn lähtökohtia tänäkin päivänä. Klassiset mallistot kestävät aikaa ja muodin muutoksia, vaatteet kestävät myös käyttöä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Samujin Faithfull-mekko kuuluu Samujin klassikomallistoon, se on luotu toimimaan kaikissa elämäntilanteissa ja sopimaan kaikenlaisille vartaloille. Samujin vaatteissa tärkeintä on yksinkertainen käytännöllisyys, ne on luotu kestämään aikaa, niin laadullisesti kuin tyylillisestikin. Samujin mallistojen vaatteissa on muutenkin sellaista hiljaista kauneutta, joka on harvinaista nykypäivänä. Ne ovat samaan aikaan sekä moderneja että klassisia. Eivätkä ne mene pois muodista.
 |
| Samuji |
Eräs näyttelyn teemoista on tasa-arvo. Se onkin juurtunut hyvin syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja osaksi suomalaista identiteettiä. Suomalaiset pitävät itsestään selvänä niin sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä sitä että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua niin korkealle kuin haluaa, riippumatta omasta taustasta tai yhteiskuntaluokasta. Äänioikeuskin annettiin naisille 1906 ensimmäisenä maana Euroopassa. Suomessa ihmisten varallisuuttakaan ei voi varmasti päätellä pukeutumisen tai ulkonäön perusteella. Täällä helposti koetaan vieraaksi kaikenlainen elitismi ja ökyily, sellaista saatetaan jopa paheksua. 1960-luvulta lähtien demokraattiset arvot ovat nousseet esiin sukupuolirajojen sekä arki- ja juhlapukeutumisen rajojen hämärtymisenä. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Marimekon mallistoissa, joissa monet tuotteet sopivat yhtä hyvin niin miehille kuin naisille. Kaikki tuntevat myös Marimekon tasaraitapaidat ja Jokapoika -paidan, Rukan sadetakit tai Nokian Hai -saappaat. Ne ovat ikonisia klassikkotuotteita, jotka ovat ilahduttaneet suomalaisia aina 1950-60 luvuilta lähtien. Sasu Kauppi on monelle tuntemattomampi suunnittelija, joka inspiroituu alakulttureista ja on saanut mainetta näyttävillä sportswear-mallistoillaan. Hänen mallistonsa koostuvat suurimmaksi osaksi unisex-vaatteista, vaikka suunnittelun lähtökohtana saattaakin olla joku miesten klassikkotuote. Tasa-arvoa ei hänen mielestään edes pitäisi miettiä, sen pitäisi olla itsestäänselvyys.
 |
| Sasu Kauppi |
Suomimuodin esiinmarssi maailmalla alkoi 1960 kun Jacqueline Kennedy tilasi Marimekolta yhdeksän asukokonaisuutta. Kennedyt halusivat olla moderneja ja helposti lähestyttäviä. Uusi vaihe alkoi 2000-luvulla kun Hanna Sarénin puukengät tulivat maailmalle tutuksi Sex and the city -sarjasta 2002, Paola Suhosen luotsaama Ivana Helsinki pääsi ensimmäisenä suomalaisena Pariisin muotiviikoille 2007 ja valloitti myöhemmin myös New Yorkin muotiviikot. Taideteollinen opetus on Suomessa korkeatasoista ja osoituksena siitä on ollut Aalto-yliopiston sunnittelijaopiskelijoiden hyvä menestys arvostetussa kansainvälisessä Hyèresin muotikilpailussa Ranskassa. Kilpailun on voittanut jo kaksi suomalaista mallistoa, Elina Laitisen, Siiri Rasakan ja Tiia Sirenin yhteistyömallisto 2012 ja Satu Maarasen mallisto 2013. Tänä vuonna 10 finalistin joukkoon pääsi jopa 3 mallistoa, Sophie Sälekarin, Elina Määttäsen ja parivaljakko Elina Äärelän ja Heini-Maria Hynysen mallistot. Suomalaisen vaatesuunnittelun tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Suomimuodin antologia -näyttelyssä oli esillä tämä asukokonaisuus Satu Maarasen Hyèresin voittomallistosta. Tässä on jotain hyvin suomalaista, voi olla että se johtuu tuosta sinisen ja valkoisen yhdistelmästä. Näistä väreistä kun tulee voimakas assosiaatio suomalaisuuteen, ihan tahtomattaankin. Kaunis asu tämä on joka tapauksessa, erityisesti pidän tuosta kuosin maalauksellisuudesta.
 |
| Satu Maaranen |
Yhteiskunnalliset murrokset, kriisit tai kapina jotain asiaa vastaan ovat kautta aikojen toimineet myös suunnittelutyön inspiraationa. Sodan jälkeisenä pula-aikana Marimekko halusi tuoda iloa ihmisten elämään värikkäillä kuoseillaan. Öljykriisi 1970-luvulla sai suunnittelijat suosimaan luonnonkuituja. Nykypäivänä itse muotimaailma on murroksessa, niin kuin koko yhteiskuntakin. Jatkuvaa kasvua ja uutta nousukautta tavoitellaan yhä kiihkeämmin, vaikka käy koko ajan selvemmäksi että tällä tiellä ei voida enää pitkään kulkea, rajat tulevat vastaan väistämättömästi ennemmin tai myöhemmin. Tämä näkyy myös muotimaailmassa jatkuvasti kiihtyvänä trendien vaihtumisena ja pikamuotina, jota pyritään tuottamaan nopeammin, enemmän ja halvemmalla kuin koskaan ennen. Yhä useampi suunnittelija kapinoi pikamuotia ja yhä useampien sesonkien määrää vastaan. Myös ekologinen ja eettinen vastuullisuus on nousussa ja uskon että nämä asiat täytyy tulevaisuudessa koko muotiteollisuuden ottaa entistä paremmin huomioon jos haluaa menestyä. Tämä on mielestäni hyvä suuntaus, oikeastaan se on ainoa oikea suunta. Nämä ovat muotiteollisuuden rakenteellisia murroksia, mutta murros voi siirtyä suunnittelutyössä myös muotoon ja leikkauksiin, kun vaatteen linjoja katkotaan, vääristellään ja liioitellaan, niin kuin tässä Saara Lepokorven asukokonaisuudessa.
 |
| Saara Lepokorpi |
Meillä on tässä maassa hienoja, rohkeita ja luovia suunnittelijoita, joilla on todelliset mahdollisuudet valloittaa maailma omilla mallistoillaan. Kun suuunnittelijaopiskelijatkin ovat kansainvälistä tasoa, niin suomalaisen muodin tulevaisuus näyttää hyvältä ja on täynnä mahdollisuuksia. Ihan turhaan olemme kateellisia ruotsalaisille tässäkään asiassa. Koulutuksen taso ainakin on kunnossa, siitä on hienoja esimerkkejä edellä. Ruotsalaiset ovat osanneet kaupallistaa, brändätä ja kansainvälistää oman muotiteollisuutensa, kun taas Suomessa tämä asia on vielä lasten kengissä. Suomen vaateteollisuuden alasajon jälkeen, tästä maasta ei löydy juurikaan muotiteollisuutta tukevia järjestelmiä, instituutioita eikä pääomaa, kuten Liisa Jokinen Helsinki Design Weekin ohjelmalehtisen kolumnissaan kirjoittaa. Suomalaisen muodin arvostuksen puute näkyy myös siinä, että sitä ei osata nähdä sijoituskohteena, niin kuin jotain teknologiseen innovaatioon perustuvaa start-up yritystä ja pienten yritysten on siksi vaikea saada rahoitusta kasvaakseen ja kansainvälistyäkseen. Osaamista ja omaperäisyyttä suomalaisilta suunnittelijoilta ei puutu, siitä voimme olla ylpeitä. Miksi haaveilla jostain H&M:n kaltaisesta muoti-imperiumista, joiden aika alkaa olla pian ohi. Tulevaisuus on pienten, persoonallisten ja omaperäisten vaatebrändien käsissä, joiden toiminnassa eettinen ja ekologinen vastuullisuus on itsestäänselvyys. Näiden uuden sukupolven suunnittelijoiden käsissä on kotimaisen muodin ja vaatetusteollisuuden tulevaisuus. Olkaamme heistä ylpeitä.
Designmuseon Suomimuodin antologia -näyttely on esillä vielä 20.9.2015 asti, joten vielä on muutama päivä aikaa käydä katsomassa näyttely. Suosittelen lämpimästi jos vähänkään olet kiinnostunut muodista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ajatuksesi kommenttiboxiin...